Googlailin erästä Radioheadin sanoituksista löytyväksi väitettyä tekstinpätkää, ja löysin sivun, jolla tuon pätkän lisäksi oli pitkä liuta jonkun fiksuina pitämiä aforismeja. Eräs niistä jäi mieleeni, amerikkalaisen säveltäjän Virgil Thomsonin sanoma lause. Sivu tosin väittää Thomsonin kertoneen tämän elämänohjeen 93-vuotiaana, vaikka hän kuolikin melkein kaksi kuukautta ennen kyseistä syntymäpäivää.

Ohje joka tapauksessa oli seuraavanlainen: Jotain ennen tekemätöntä asiaa tulee kokeilla kolmesti. Ensimmäisen kerran ylittääkseen sen tekemiseen liittyvän pelon, toisen kerran oppiakseen, miten se tehdään, ja kolmannen kerran päättääkseen, pitääkö asiasta. Sovelsin tätä äskettäin tosielämään, olin nimittäin valvomassa viikon aikana ihan oikeata tenttiä koulussani ensimmäisen, toisen, kolmannen ja viimeisen kerran.

Ensimmäisellä kerralla jos ei nyt pelottanut, niin ainakin jännitti. Taisin silloin kuitenkin poiketa ohjeesta, ja saavutin samalla myös toiselle kerralle varatut tavoitteet pääpiirteissään. Näin ollen kantani muodostamiseen jäi kaksi kertaa, mikä oli hieman liikaa. Kolmannella kerralla onneksi vastuu painoi hieman enemmän kuin silmäluomet.

Parasta valvomisessa oli se, että oli aikaa ajatella. Huonointa puolestaan se, että ajatuksia ei ollut mahdollista jakaa saman tien, vaikka vieressä myös valvottiin. Kaikkiaan neutraaliksi jäi se havainto, että minulle on keskimääräistä vähemmän hankalaa istua vakavan näköisenä paikallani kolme tuntia, mutta keskimääräistä hankalampaa käyttää tuo aika jotenkin hyödyksi.