Olen urheillut nyt kahtena päivänä peräkkäin, näin pitkä putki
ensimmäistä kertaa liian moneen viikkoon. Koneistossa olon voi tosin
laskea ainakin liikunnaksi, hiki siinä tuli. Joka tapauksessa edes
epäsäännöllisestä liikunnasta oli ehtinyt kulua jo kaksi flunssaa ja
yksi Espanjan-reissu.
Eilinen lenkki oli hyvä aloitus, juoksin Töölönlahden ympäri, koskaan
ennen en ollut. Enkä ihan lähitulevaisuudessa kovin monesti taida tulla
juoksemaankaan, koska jo tulevana perjantaina siirrän tavarani takaisin
Otaniemeen. Enkä muuttoa saa tehtyä ilman autoa, mikä aiheuttaa suurta
epävarmuutta. Jo kolmas kerta kuukauden aikana, kun joudun joltakulta
pyytämään kyytiapua. Mikähän määrä on rajana, että oman auton hankinta
alkaa kannattaa?
Kolmen evakkoviikon aikana olen ehtinyt
huomata, että kyllä täällä Helsingissä on vain hieno asua. Luulisi
opiskelumotivaationi tästä kohenevan, ei tarvitse kuin valmistua, ja jo
joudun muuttamaan pois
Otaniemestä. Ja mielellään kaupunginrajan toiselle puolelle. Kun ei
joukkoliikenteen opiskelija-alennuksenkaan takia kannata enää Espoossa
asua. Kun se silloin on sama molemmissa. Ja kun on valmistunut.
tiistai, 16. elokuu 2005
Kommentit